Vaikeat taloudelliset ajat ovat kuntapolitiikassa nostaneet keskusteluun toimintojen tehostamisen, ydinpalvelut, ulkoistamisen, kilpailutukset ja monet vastaavat asiat. Valitettavan usein tehostaminen ajatellaan yksioikoisesti ulkoistamisena. Itse kannatan vilpittömästi toimintojen tehostamista. Mielestäni on silti lyhytnäköistä ajatella ainoana tehostamis mahdollisuutena ulkoistaminen yksityiselle toimijalle. Kunnan omien toimintojen merkittävä tehostaminen voisi tuoda paremman tuloksen pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ulkoistaminen voi olla myös vaarallinen tapa toimia.

 On varmasti totta että ensimmäisinä vuosina säästö saattaa olla suurikin, kuten Paimion kokoomuksen (kuihtuva) ruumiillistuma Jarkko Kallio uhoaa. Jos kuitenkin asiaa tarkastellaan pidemmälle, näen vaaratekijänä mm. seuraavaa;

 Yritysten motiivi ja toiminnan perimmäinen tarkoitus on tuottaa omistajilleen mahdollisimman hyvä tuotto. Vapaa kilpailu taas pitää hintatason ja kustannustehokkaan toiminnan yllä. Mikäli näin pienessä maassa kunnat lähtevät suuressa mittakaavassa ulkoistamaan palveluitaan, käynee pitkässä juoksussa niin, että palveluntarjoajia on liian vähän. Ainoastaan suurimpien toimijoiden omatessa riittävät resurssit edes antaa tarjouksia, ollaan pian tilanteessa jossa hinnoittelussa on ns. tarjoajien markkinat. Näin on käynyt jo esim. terveydenhoito sektorilla mm. Tampereen seudulla. Kustannukset verrattuna kunnan aiemmin tuottamana, ovat jopa nousseet.

 Mikäli kunnan omat palvelurakenteet ovat purettu ja kaikesta ammattitaidosta luovuttu on ainoa mahdollisuus yllä olevassa tilanteessä maksaa pyydetty hinta. Mitään "hyvä veli" asennetta on turha yrityksiltä odottaa, eikä yritysten niin pidäkkään toimia. Ainoastaan riittävä kilpailu takaa hintatason alhaalla pysymisen. Totuus on kuitenkin se, ettei tähän viiden miljoonan ihmisen valtakuntaan mahdu kovin montaa suurta toimijaa. Tämä usein unohdetaan kun tänne kopioidaan maailmalta toimintamalleja. Lisäksi hankalaa voisi olla palvelujen takaaminen ongelma tilanteissa, vaikkapa palvelun tuottajan tehdessä konkurssin.

 Esimerkistä voisi käydä myös jätehuolto, jonka "kunnallistamisen" perään täälläkin on huudeltu. Veikkaan että Suomeen mahtuisi 1-3 todella suurta toimijaa, joka on terveelle kilpailulle aivan liian vähän. Tämähän on nähty esim. asfalttialalla. Tavallaan se näkyy myös päivittäistavarakaupassa, jossa kolme isoa toimijaa hallitsee maata.

 Suhtauduin samoista ajatuslähtökohdistani johtuen skeptisesti myös ns. kuntien hankintarenkaaseen liittymiseen. Epäilemättä sen kautta on nyt saatu kopiopaperia halvemmalla. Vaan miten käy tulevaisuudessa, kun maassa on jäljellä vain pari valmiuksiltaan riittävän suurta paperin toimittajaa? Villi veikkaus, hinta nousee.

 Itse pitäisin parhaana vaihtoehtona pienempien alueellisten toimijoiden suosimista, vaikka lyhyen aikavälin säästöt eivät olisikaan yhtä suuret. Pienemmälle toimijalle yksikin kunta on todella merkittävä asiakas, eivätkä myöskään tulostavoitteet ole yhtä raskaat. Lisäksi olisi paremmin hyödynnettävissä alueellinen asiantuntemus, alueellinen työllistävä vaikutus ja verotulojen tilittyminen lähialueelle. Hätiköityjen säästöjen haku ainoastaan kaikkein suurimpiin toimijoihin nojaten on harhaanjohtavaa. Yritysmaailmassa on käymässä kuten maanviljelyksessä on jo käynyt. Suuret syövät pienemmät ja kohta ei mikään toimi. Samoin on pientilojen luvattu maa muuttunut kohti suurempia tilakokoja ja tehokkuutta. Itse toivoisin erikoistumista ja alueellisuutta hyödyntävää viljelyä ja sitä kautta elinvoimaisia pientiloja. Keskustan kannatus toki laskee tilakokojen kasvaessa, koska äänioikeutta hehtaareilla ei ole.Nauru

 Mielestäni kuntapolitiikassa ei pidä tehdä päätöksiä ainoastaan nimenomaista asiaa miettien. Pitää olla halua ajatella kauemmaksi ja ainakin yrittää nähdä kokonaisuuksia. Valitettavasti täältä Paimiosta tuntuu puuttuvan kaukonäköistä visiointia ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. On helppoa tehdä jokin yksittäinen päätös ja vetäytyä kuoreensa sen jälkeen. Kyllähän kansa unohtaa mikäli päätöksen vaikutus näkyy vasta kymmenen vuoden kuluttua. Minusta se on vastuuton tapa toimia.

 Otan tästä esimerkiksi oman ajatukseni lasten varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtämisestä koulutoimen alaisuuteen. Tätä on Paimiossa kokoomus ehdottanut ja ainakin vihreät sekä ryhmä Lehtonen julkisesti kannattaneet. Moni kunta Suomessa on tällaisen päätöksen jo tehnyt, joten se lienee perusteltavissa järkeväksi. Näen itse tässä tietyn seuraussuhteen ja kokonaisuuden. Pelkään riittävän monen kunnan tehtyä tämän päätöksen valtiovallalla olevan liian helppoa siirtyä kohti niin sanoakseni "amerikan mallia" laskemalla kouluvelvollisuuden alkamista parilla vuodella. Tällä ehkäistään "päivähoito-ongelmaa", saadaan vanhemmat tehokkaammin työelämän käyttöön ja toisaalta nuoret aiemmin putken toisesta päästä ulos "tuottavaksi" osaksi yhteiskuntaa. Valitettavasti jalkoihin poljetaan kaikki pehmeät arvot kuten, lapsuus, nuoruus, perhe, vanhemmuus. En ole valmis tekemään päätöstä jonka seurausten uhkakuvana näen lapsuusajan lyhenemisen.

 Jarkko Kallio huuteli blogissaan näihin aikoihin tarvittavan "arvottomia ja itsekkäitä päättäjiä". Minä kaipaisin kokonaisuuksia hahmottavia visionäärejä joilla olisi kykyä ja rohkeutta nähdä päätösten pidempiaikaisia vaikutuksia.

 Yhdentekeviä päätöksiä ei ole olemassakaan.

 Kiitos ja anteeksi, mikäli joku jaksoi näin pitkälle. Tuli itsellenikin aivan villevalkosmainen olo. Hymy

-janne suominen-