Pieni juttu KL 3.7.09 toteaa Paimion teknisenlautakunnan jättäneen Fuilantien hoitokunnan vaatimuksen kaupungin osallistumisesta tien kunnostuksen kustannuksiin pöydälle. Jutusta vain ei käy selville miksi. Pohjaesitys oli vaatimuksen hylkääminen mm. lehdessä ollein perustein. Tien katsottiin olleen huono ja päällysteen tarpeessa jo ennen ruoppauksen yhteydessä ajettua "rekkarallia". (n.1100 ajettua kuormaa) Lautakunnan tarkasteltavaksi tuotiin kuvia tilanteesta ennen "rallia", mutta vertailukuvia nykytilanteeseen ei ollut. Tämä oli varmasti suurin syy pöydälle jääntiin. Itse kyllä nostin esille ns. moraalisen puolen asiasta.

 Nimittäin itselläni asia herättää väistämättä kysymyksiä mieleen. Voiko olla niin ettei toista tuhatta ajettua kivikuormaa rasita tietä mitenkään? Tien aiempi huono kuntohan ei voi poistaa kaupungin velvoitetta huolehtia omista "jäljistään". Ainakin pieni kädenojennus olisi paikallaan, koska on varmaa ettei tie ainakaan ajosta parantunut...

 Toki parasta olisi ollut jättää koko ruoppaus tekemättä. Ainakin tavalla jolla se toteutui. En aivan varma ole hankkeen kustannuksista, mutta olen kuullut liikuttavan haarukassa 700-800 tuhatta. Ja päätös oli kait kohtalaisen yksimielinen valtuustossa. Varmasti yksi kaikkien aikojen huonoimpia ja kalleimpia päätöksiä ikinä. Fortum-lukio on lähes ilmainen jos verrataan hinta/hyöty suhteessa.

 Toteutuksessa lienee mennyt pieleen kaikki mahdollinen mikä vaan voi mennä pieleen. Olen kuullut väitteen urakoitsijan sanoista, että ruoppaus olisi voitu toteuttaa puolet pienemmin kuluin. Aivan kuin KL:n yleisön osastolla joku arveli urakassa oli tosiaan kuutiohinta. Ruoppaus tehtiin osin luonnollisen jokiuoman ulkopuolelle, jolloin ruopattavaa ainesta oli tietysti huomattavasti enemmän. Lisäksi on selvä että muutamassa vuodessa vesi hakee oman reittinsä ja irrallinen maa-aines kasautuu paikoin taas "tukkimaan" väylää. Myöskään läjittäminen ei ainakaan maanomistajan sanojen mukaan mennyt aivan sovitulla tavalla. Mahtoikohan ruoppauksesta oikeasti hyötyä yhtään ketään? Voisin uskoa että tuo raha olisi ollut ainakin hyvä alkupääoma kokonaan uuden venesataman tekemiselle johonkin esim. Rantalan suuntaan merelle päin. On varsin ymmärrettävää ettei asiasta oikein kukaan tunnu mielellään puhuvan.

 Jatkossa koko Paimionlahti tulisi nähdä uudella tavalla. Uutena mahdollisuutena Paimiolle. Luontoarvoiltaan Paimionlahti on esim. linnustoltaan aivan huippua koko Suomenkin perspektiivissä. Oikein käytettynä luontoarvoilla on myös positiivinen taloudellinen merkitys alueelle. Suomessa on esimerkkejä mm Parikkalan Siikalahti tai pohjoisempana Liminganlahti joissa luontoarvoja on pystytty hyödyntämään taloudellisesti. Olen varma että oikein kehitettynä Paimionlahden alue tulisi tarjoamaan työtä retki-, matkailu- tai majoitusyrittäjille. Suurin hyöty tulisi kuitenkin varmasti kohonneena tonttimaan arvona ja alueen houkuttavuuden lisääntymisellä.

 Retkeily- ja pitkospuureitit, nuotiopaikat, lintutornit, piilokojut yms perin yksinkertaiset ja helposti toteuttavat ratkaisut houkuttelevat luonnosta kiinnostuneita ihmisiä kaukaakin. Tietysti luontoarvoista tulee pitää huolta. Paimionlahden rantojen umpeen kasvua tulisi esim. rajoittaa niitoilla tai laiduntamisella. Tämä kaikki tietysti vaatisi kaikkien osapuolten kiinnostusta asiaan ja yhteistyötä normaalimman riitelyn sijaan. Avainasiassa ovat tietysti maanomistajat, kaupunki, ympäristökeskus, ehkä metsähallitus ja luonnonsuojeluyhdistykset myöskin.

 Onnistuakseen tällainen vaatii ensisijaisesti sitä että jokainen osapuoli kokee ja ymmärtää hyötyvänsä tästä jotenkin. On sääli jos tämä mahdollisuus jätetään kokonaan käyttämättä.

-janne suominen-