Janne Suominen tykkää äänestäsi!
Käykää tykkäämässä ja vaikka laittamassa kysymystä. Sivun kavereille jakaminen suotavaa!
]]>
kiitos paimiolainen lukijani menneistä vuosista ja lukuisista asioista.
Olen muuttanut Lietoon, joten blogini suuntaa jatkossa myös Liedon asioihin osoitteessa:
https://lietolainen.vuodatus.net/
Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat lukijat sinnekin!
-janne suominen-
]]>Nyt näyttää, että tämä toive onnistui. Paimion kaupungin sivuilta löytyy Päätöksenteko-osion talousosasta ostolaskutus vuosilta 2013-2014 ja jatkoa on luvassa tulevaisuudessakin kaupunginhallituksen esityslistan mukaan. Tämä on hienoa ja nyt vain odotellaan että vaikkapa paikallinen aviisi tekee tuosta hieman tiivistettyä yhteenvetoa...
Laitan aloitteen juhlan kunniaksi myös tähän:
Valtuustoaloite kaupungin laskujen julkistamisesta
Paimion, kuten monen muunkin kokoisemme kaupungin päätöksentekoa leimaa sidonnaisuuksien määrä ja luottamustoimijoiden vähyys. Nämä ovat asioita, jotka helposti näyttäytyvät sisäänpäin kääntyneenä ja pienelle piirille kasaantuneena päätöksentekona. Kaikenlaisen avoimuuden lisääminen kaupunkilaisten suuntaan olisi mielestämme tärkeää. Tämä on ymmärtääksemme myös julkisella sektorilla lain lähtökohtainen tarkoitus. Avoimuus myös haastaa päättäjät ja virkamiehet suhtautumaan entistä tarmokkaammin asioiden hoitoon.
Helsingin kaupunki julkaisi marraskuussa omat ostolaskutuksensa tiedot vuosilta 2012 ja 2013. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on julkisuudessa arvellut avoimuuden tuovan myös säästöjä kaupungin kassaan, koska ostopäätösten tekijät tarkastelevat tarpeita kriittisemmin. Hän arvioi säästöhyödyksi jopa kaksi prosenttia vuositasolla.
Paimio voisi taas tulla pikkuisen paremmaksi seuraamalla tätä esimerkkiä. Myös mm. Turussa ja Espoossa on tehty asiasta valtuustoaloite.
ALOITE:
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää, että Paimion kaupunki julkistaa ostolaskutuksensa Helsingin kaupungin mallin mukaisesti taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 asti ja jatkossa sovittavan käytännön mukaan vähintään kerran kalenterivuodessa.
Paimiossa 12.2.2015
Janne Suominen Eeva Heurlin
]]>
Tällaista lausuin:
Arvoisat ja kunnioitetut sotaveteraanit, ja koko veteraani sukupolvi. Hyvä juhlayleisö.
Seitsemänkymmentäluvulla eräs pikkupoika kuunteli mielenkiinnolla ja suuresti ihmetellen sukunsa sotaveteraanien tarinan pätkiä rintamalta. Hieman vanhempana samainen lapsi vietti aikaa usein isänsä vanhemman, sodan käyneen veljen kanssa, kuunnellen hänen tarinoitaan panssarintorjuntajoukoista. Mieleen painui erityisesti vanhan miehen kasvojen kaihoisa katse, kun kyseinen veteraani muisteli ainoaa joukko-osastonsa sodan aikana saamaa kunnollista pst-tykkiä, johon ei kuitenkaan saatu sopivia ammuksia. Myöhemmin kun tämä, silloin jo nuori mies, oli astumassa varusmiespalvelukseen, muistutti eräs perhetuttu sotaveteraani hänelle oman varusmiespalveluksensa kestäneen yli viisi vuotta...
Tänään tuo seitsemänkymmentäluvun lapsi on saanut kunnian tervehtää teitä arvoisat veteraanit, Paimion kaupungin puolesta näin kansallisena veteraanipäivänä. Se on minulle suuri kunnia. Olen onnellinen siitä, että itselläni ja koko omalla sukupolvellani on ollut mahdollisuus tuntea veteraaneja henkilökohtaisesti. Vanhemmat, isovanhemmat tai muut vanhemmat sukulaiset ovat voineet kertoa meille niistä vaikeuksista ja niistä uhrauksista joita tämän maan ja kansan olemassaolo on vaatinut. Viikko sitten äänestimme vapaissa vaaleissa maallemme uuden edustajiston eduskuntaamme. Ilman veteraanisukupolven ponnisteluja se ei olisi mahdollista. Toivottavasti vasta valittu parlamenttimme huomioi harvenevat veteraanien rivit entistä paremmin. On tärkeää, ja suorastaan velvollisuutemme, että ikääntyvä veteraanisukupolvi saa arvoisensa kohtelun askelten jo lyhetessä. Sen me olemme teille velkaa. Kaveria ei jätetä vieläkään.
Olemme saaneet elää jo useita sodattomia vuosikymmeniä, onneksi. Samalla nykyinen varttuva sukupolvi on menettänyt kosketuksensa tähän osaan maamme historiaa. Sodasta on tehty viihdettä ja epätodellista leikkiä elokuvien ja erilaisten pelien kautta. Lastemme on nykyään yhä vaikeampi ymmärtää millaista elämä oikean sodan keskellä ja jaloissa on ollut. Sodasta ja sen aiheuttamista kärsimyksistä selviämisellä on keskeinen osa kansakuntamme identiteetin rakentajana. Siksi meidän valtiona, kaupunkina ja yksittäisinä kansalaisina on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää vaalia sotiemme veteraanien perintöä. Sekä kertoa myös lapsillemme siitä, millaisia uhrauksia ja urotekoja veteraanit ovat eteemme tehneet, niin rintamalla, kotirintamalla kuin myös sodan jälkeisessä jälleenrakennustyössä. Tämä on tärkeää myös siksi, että tulevat sukupolvet ymmärtävät tehdä työtä sen eteen, että rauha maassamme ja maailmassa säilyy. Tämän vuoden veteraanipäivän tunnus on ”Tämä maa ei koskaan sortua saa – eläköön Suomi” Haluaisin lisätä rinnalle toisen tunnuksen: Tämä maa ei koskaan unohtaa saa – eläköön veteraanit!
Sota on jo vuosissa mitattuna melko kaukana Suomesta, mutta matkassa mitattuna sota on tälläkin hetkellä yllättävän lähellä. Ukrainan tilanne viimeisen vuoden ajalta, sekä yleinen geopolitiikka ovat hyvä muistutus meille siitä, ettei koskaan saa tuudittautua liialliseen hyväuskoisuuteen, puhuttaessa turvallisuuspolitiikasta. Turvataksemme itsenäisyytemme tulevaisuudessakin ja myös kunnioittaaksemme veteraanien aikoinaan tekemiä uhrauksia, tulee maamme turvallisuudesta ja koskemattomuudesta huolehtia vastaisuudessakin, tavalla tai toisella. Vaikka turvallisuuspoliittiset päätökset tehdäänkin eduskunnan ja valtioneuvoston tasolla, on tärkeää maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tehdä työtä yhteenkuuluvuuden, välittämisen ja keskinäisen kunnioittamisen eteen myös kuntatasolla. Rakkaaksi ja välittäväksi koettu yhteiskunta ja isänmaa nostavat tervettä kansallista itsetuntoa. Sellaista maata haluamme tulevaisuudessakin puolustaa.
Arvoisat veteraanit. En osaa sanoa muuta kuin kiitos. Kiitos olemassaolostanne, kiitos uhrauksistanne. Kiitos mahdollisuudesta elää ja kasvattaa lapsiamme rauhallisessa ympäristössä. Kiitos vapaasta Suomesta. Haluan toivottaa teille runsasta Siunausta ja terveyttä tuleviksi vuosiksi. Sekä oikein hyvää veteraanipäivää.
Sille seitsemänkymmentäluvun lapselle olitte suuria sankareita. Tänään tuo lapsi on jo keski-ikäinen, mutta te, arvoisat veteraanit, olette yhä vaan suurempia sankareita. Sellaisia - aika velikultia.
Kunnioittaen,
Janne Suominen
]]>Paimion Lämpökeskus tuntuu olevan virkamiehille ja luottamushenkilöille varsin hankala aihe. Kaikki keskustelu yhtiöstä yritetään vaientaa vähin äänin. Mitä tuossa laitoksessa on niin pyhää tai tärkeää? Onko toiminta jotenkin päivänvaloa kestämätöntä, vai miksi kunnalliset päätöksentekijät eivät saa yhtiöstä haluamaansa tietoa päätöksenteon ja keskustelujen pohjaksi? Tiedän, että on helppo vedota osakeyhtiölakiin, mutta kyseessä on kuitenkin kaupungin yksin omistama yhtiö jota koskevia päätöksiä valtuusto tekee.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä teki 14.11.2013 seuraavan valtuustoaloitteen asian selvittämiseksi:
”Esitämme kaupunginhallituksen selvitettäväksi Paimion lämpöyhtiön todellisen euromääräisen hyödyn kaupungille, arvioitavaksi lähivuosien riskitekijät ja investointitarpeet, sekä tehtäväksi tunnusteluja myynnistä mahdollisille kaupungin kannalta mielekkäille ostajille, olemassa olevan arvonmäärityksen pohjalta. Haluamme, että nämä tiedot ovat valtuutettujen käytössä ensi vuoden talousarvion laadintaohjeiden ilmestyessä."
Yhtiöstä on teetetty kaupunginhallituksen päätöksellä arvonmääritys viime keväänä. Arvonmäärityksen perusteella yhtiöstä tehty alihintainen ostotarjous on torjuttu. Sittemmin valtuuston päättämällä lainalla, yhtiö on investoinut uuden pellettikattilan.
Vastauksessaan aloitteeseemme kaupunginhallitus vetoaa edellä mainittuihin asioihin esittäen ne merkkinä ” pitkäjänteisestä ja kestävästä omistajapolitiikasta” ja edelleen katsoo ”että tätä omistajapoliittista linjaa ei ole aihetta muuttaa.” En tiedä kenen päätös tämä Paimion linjaksi esitettävä pitkäjänteinen ja kestävä omistajapolitiikka on, muttei ainakaan valtuusto ole tehnyt linjauksia asiasta. Pellettikattilan lainaa olin itsekin myöntämässä, koska sillä on järkevää korvata kallista öljyä, kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään omistamisen linjapäätös. Mielikuvani on, että pienessä piirissä on jälleen kerran päätetty asiasta ja nyt yritetään keksiä asialle perusteluja. Valitettavasti ainakaan allekirjoittanut, ei tule enää hyväksymään minkäänlaista hämärää politiikan tekoa, enkä myöskään minkäänlaista vedättämistä. Vastaus aloitteeseemme loukkaa minusta jo demokratiaakin. Pyysimme lukuja ja tietoja näiden linjausten ja arvokeskustelujen pohjaksi, mutta saamme vastaukseksi ainoastaan vihjauksen siitä, että arvokeskustelut ovat jo käyty jossakin valtuuston ulkopuolella! Hallituksessa edustajamme vaati aloitteen uudelleen käsittelyä, mutta jäi yksin. Ovatko kaikki muut oikeasti selvillä Yhtiön asioista?
Tiedän että yhtiöstä on hyötyä. Kaupunki ostaa itse energiasta merkittävän osan. Lämpöä myydään myös teollisuudelle ja joillekin taloyhtiöille. Yhtiöstä luopumisesta keskusteltaessa pelkona on lähinnä ollut mahdollinen hinnan nousu. Hyväntekeväisyyttä yhtiö ei tee nytkään, vaan maksaa omistajalleen osinkoa, joka tosin menee lainan maksuun. Rahaa siirretään osittain vain omasta taskusta toiseen ja takaisin. Lainalla kaupunki osti yhtiöstä puolikkaan muutama vuosi sitten Fortumilta. Silloin yhtiön arvo oli n. 7 miljoonaa, nyt aiheesta liikkuu ainoastaan käytävä puheita, jopa moninkertaisia.
Onko lämmittäminen kaupungin keskeistä toimintaa? Paljon puhuttua ydintoimintaa? Tukeeko kaupunki kaikkien asukkaittensa lämmityslaskua? Entä kaikkien yritysten? Eikö tällaisen ”luonnollisen monopolin” hintoja säätele laki, samalla tavalla kuin esim. sähkönsiirrossa? Tietääkö kuntalaiset, että yhtiössä on rahoja kiinni enemmän kuin Paipissa, PaKKissa ja keilahallissa yhteensä? Onko kellekään tullut mieleen, että vaikka vain tuo 7 miljoonaa tuottaa säästötilillä kahden prosentin korolla 140000€ vuodessa ja nyt yhtiön nettotuotoksi on enimmillään huhuttu ”muutama kymppitonni”?
Kiistelemme pienistäkin investoinneista, tyrmäämme MAL-hankkeet ja pienennämme Paimio-lisää ja päättäjät puheenvuoroissaan haluavat ”kääntää kaikki kivet”. Miksi tätä kiveä ei haluta kääntää tarkasteltavaksi? Tuntuu että tutkivalle journalismille olisi tässä hyvä aihe…
Miksei myöskään riskejä haluta arvioida? Mitä tapahtuu mahdollisessa kuntaliitoksessa? Veikkaukseni on, että yhtiö sulautetaan johonkin suurempaan yhtiöön, eikä paimiolaiset hyödy siitä euroakaan. Miksei siis vaikka jokin eläkerahoitusyhtiö tai vastaava voisi tulla kyseeseen omistajana. Tällaiselle pienemmän, mutta varman tulon etsijälle monet olivat valmiit myymään kaupungintalon ja lukionkin.
Itse näkisin mielelläni yhtiöstä saatavat tulot investoitavan paimiolaisten hyväksi hankkeisiin, jotka jäävät alueelle, tapahtuu kuntakentässä sitten mitä tahansa. Vähimmäisvaatimus kuitenkin aloitteemmekin mukaan on lukujen ja toiminnan tuottojen/kulujen selvittäminen päätöksenteon pohjaksi.
Mitä hyötyä on lypsää lehmää, jos se juo oman maitonsa? – Aivan, lihoiksi vain.
Janne Suominen
KD:n valtuustoryhmän pj
]]>Elinvoimaisen kunnan tulot ja menot tulee olla tasapainossa. Palvelut tulee tietysti järjestää parhaan mahdollisen tavan mukaan olemassa olevilla resursseilla. Elinvoimaisen kunnan tulee olla houkutteleva kokonaisuus niin yksittäisten ihmisten, perheiden kuin yritystenkin kannalta katsottuna. Hallittu kasvu ja muuttovoittoisuus ovat ainoa tae jatkumosta. Miten tällaista "haluttavuutta" ylläpidetään? Yksinkertaisinta on olla naapurikuntia haluttavampi. Siksi meillä tulisi olla rohkeutta tehdä naapureista poikkeavia päätöksiä katsoen kauemmaksi. Toki seuraava vuosikin on selvittävä.
Näistä lähtökohdista KD:n ryhmä teki oman kokonaisvaltaisen ehdotuksensa talousarviokeskustelun ympäriltä. Haluamme aina perustella ja esittää oikeita ratkaisuja, olemme todenneet että vaatimuksia on liian helppo esittää ja niitä ilman konkreettisia ratkaisuja esittävät Paimiossa liian moni muu ryhmä. Kukaan ei esitä ratkaisuja varsinaisiin ongelmiin. Vuosi vuoden jälkeen niitä halutaan vain siirtää ja samalla kasvattaa ensi vuoteen.
Pähkinänkuoressa:
-emme hyväksy tuloveron korotusta
-emme kannata lomautuksia
-emme halua kasvattaa velkamääräämme
-haluamme investoida mm. kouluihin, mutta myös ennaltaehkäiseviin terveydenhoidon ja sosiaalitoimen toimenpiteisiin
-haluamme säilyttää Paimio-lisän vähintään entisellä tasolla
Joku nokkela oli jo huomaavinaan mahdottomuutta yhtälössä. Tällaisenaan tämä olisikin mahdotonta. Haluamme nostaa keskusteluun Paimion tarpeen omistaa oma Lämpölaitosyhtiö.
Pääkohdistamme muutama sananen.
Tuloveroamme on viime vuosina korotettu useasti. Kestävät ja rakenteelliset ratkaisut menojen hillitsemiseksi ovat jääneet vähiin. Emme hyväksy enää näin helppoa ratkaisua, vaan haluamme lopultakin kaikki käärimään hihansa, jotta löydetään pysyvämpiä ratkaisuja. Lisäksi näemme, että naapurikuntia rohkeammat verotusratkaisut toisivat jatkossa kuntaan enemmän hyvätuloisia tuomaan verokertymää.
Lomautukset koemme hankaliksi monella tapaa. Kaikkia ei kuitenkaan voida lomauttaa tasapuolisesti. Kokemukset ovat huonoja, säästöt jäävät osin teoriittisiksi, sairauslomat lisääntyvät, työt kasaantuvat ja kaikkein tunnollisimmat kuormittuvat eniten yms. Siksi näemme että muut henkilöstö ratkaisut tulisi ottaa käyttöön. Talkoovapaat ja lomaraharatkaisut ovat mahdollisia, mutta näemme, että pysyvämmät ratkaisut henkilöstökuluissa tulisi saada aikaan. Hallinnosta, tukitoimista, kuntalaisiin välillisesti vaikuttavista palveluista yms tulisi löytää 2% vähennys nykyisestä henkilöstö kulujen kokonaistasosta. Ensisijaisesti eläköitymisen tai sisäisten siirtojen avulla, mutta YTneuvottelujen kautta viimeistään. Olemme nostaneet keskusteluun mahdollisuuden saada esim. puolen vuoden palkan, mikäli mahdollisesta vähennettävästä toimesta henkilö työllistää itsensä muualle. Eli ns. Kultainen kädenpuristus.
Emme kuitenkaan tarkoita tai näe mahdollisuutta vähentää esim. Hoiva- tai opetustyöstä käsipaeja, mutta johto/päällikkötaso tulee käydä läpi kaikissa portaissa.
Velkamäärämme on todettu monessa otteessa jo kriisikuntaa vähintäänkin hipovaksi. Emme halua ratkaista ongelmia lisävelalla. Ei kotitalouttakaan voi hoitaa siten, että velanmaksun käydessä mahdottomaksi rahojen loppumisen takia otetaan lisää velkaa.
Investoinneista näemme tärkeiksi koulut, välttämättömät korjaus kohteet, Soikan pinnoitteen sekä mainitsemani ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Näemme tärkeiksi myös ns. Tammisillan kevyenliikenteen väylän ja Kaaritien kiertoliittymän, niiden aikataulutusta voidaan miettiä.
Paimio-lisän uskomme olevan jopa säästöä tuottava ratkaisu ja olemme sitä aina kannattaneet ja myös valmiit sen laajentamiseen kolmevuotiaiksi asti. Lisäksi tämä on hyvä osittaisratkaisu päivähoito-ongelmaamme.
Montaa pienempääkin asiaa (esim uimahallin kesätauon pituus?) tulee yhdessä miettiä. Tärkeintä on palvelujen tuotannossa etsiä kustannustehokkuutta, mutta ei laadun kustannuksella. On otettava näissä mallia lähialueen kuntien onnistuneista ratkaisuista.
Lämpölaitoksesta luopumista perustelemme seuraavasti. Katsomme ensinnäkin, ettei lämmöntuotanto kuulu kunnan keskeisiin tehtäviin, toisin kuin esim. vesihuolto. Lisäksi meillä on lämpölaitosyhtiöstä niin paljon velkaa, että sen tuottamat osingot menevät lainojen hoitoon. Se mitä siitä oikeasti jää kassaan, on kunnan itsensä maksamaa ostamastaa lämmöstä. Lisäksi riski korkojen noususta on olemassa ja tiedämme että investointeja tulee tulevaisuudessakin.
Laitoksesta on keväällä tehty arvonmääritys ja valmistuvan kattilaremontin jälkeen laitos saattaisi hyvinkin kiinnostaa jotakin matalan, mutta varman tuoton haluavaa sijoittajaa, kuten jotakin eläkerahastoa tms. Lisäksi Suomessa viranomainen huolehtii ettei tällaisen "monopolin" tuottoa voida nostaa kohtuuttomaksi vrt. sähkönsiirto. Kaupunki ei myöskään osallistu öljyllä tai sähköllä lämmittävän kaupunkilaisen kustannuksiin.
Laitoksen myynti vähentäisi kaupunkikonsernin velkaa ja vapauttaisi pääomaa investointeihin. Emme siis esitä myyntiä käyttötalouden ongelmien ratkaisuksi, vaan ryhmien yhteisellä sopimuksella korvamerkittäväksi alueelle jääviin investointeihin, jolloin velkamäärämme niistä ei kasva. Lisäksi mahdollisen kuntaliitoksen tullessa, investoinnit hyödyntäisivät edelleen paimiolaisia. Ainoastaan ensivuoden veronkorotusten verran n. 800000€ olisimme valmiit ottamaan veronkorotuksen tilalle, näin saamme vuoden aikaa laittaa lopultakin ongelmamme kuntoon ylläolevin toimenpitein.
Olen iloinen siitä, että pystymme ainoana ryhmänä esittämään kokonaisvaltaisen ratkaisun ja uskallamme rohkeasti nostaa vaikeatkin asiat keskusteluihin.
Janne Suominen
]]>Tästä paikasta tapasi edellisessä valtuustossa usein puhua mies, joka ei jättänyt kuulijaansa kylmäksi. Hän siteerasi usein virsiä ja Leniniä. Kunnianosoituksena Taukalle, ajattelin itsekin lainata alunperin venäläistä sävelmää, tosin hieman kevyempää ja sen suomenkielistä versiota.
Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja, ne tahtoisin, niin elää uudelleen... Näin lauleli Marion Rung ja monet muut suomalaiset iskelmälaulajat aikoinaan 70-luvulla. Vähän samanlainen fiilis tulee vuosi vuoden perään selatessa Paimion tilinpäätöstä. Oi kun saatais elää uudelleen sitä taloudellisesti hyvää aikaa, jota täälläkin on ollut. Ehkä osaisimme tehdä viisaampia ja taloudellisesti kantavampia ratkaisuja. Ehkä jopa laittaa jotain sukan varteen...
Valitettavasti nykypäättäjien ja viranhaltioiden tehtävä on enemmänkin raapia kokoon sellainen saavutus jolla pysytään hengissä. Ei ole antaa kannuksia jotka komeasti kopisevat, mutta parrahita jaetaan, kuten eräs entinen talousaliupseeri sanoi. Tähän asti on aina selvitty ja toivottavasti selvitään jatkossakin. Mennään taas seuraavan suon yli jotta heilahtaa, kuten kapteeni Kaarna Tuntemattomassa sotilaassa totesi. Hän opetti myös, ettei sota yhtä miestä kaipaa. Suon yli mentiin, vaikka Kapteeni kaatui. Eikä kaipaa kuntapolitiikkakaan, ilman Taukkaakin pärjätään. Eikä kaipaa kaupungin asioiden hoitokaan, minunkin mukana olon aikana on lähtenyt mm. tekninenjohtaja ja sosiaalijohtaja ja aina vaan pärjätään. Kaupunginjohtajakin jo yritti, muttei onnistunut. Ähäkutti.
Tilinpäätös on menneitä lukuja. En ole tyyppi, joka jää märehtimään liiaksi menneitä. Ryhmmme mielestä virheistä on otettava opiksi ja parantamisen kohteet otettava esille, mutta katse pitää olla tiukasti tulevaisuudessa. Kaupunki on kaupunkilaiset ja on ehdottoman tärkeää pitää tämä mielessä. Tulevia ei kuntapäättäjänä voi suunnitella yksittäisten ihmisten, ei edes kaverien tarpeiden takia, mikäli kyseessä ei ole kaupunkilaisten yhteinen etu. Ei voi tehdä vain kivoja päätöksiä, mutta perusteltuja päätöksiä voi. Lähellä on taas isoja päätöksiä joita tulee tehdä paimiolaisten etua ajatellen. Kaikkien paimiolaisten.
Ja päätöksiä tulee edelleen todellakin tehdä. Ei tämä tilinpäätös mikään ilosanoma ole. Pienikin yksittäinen negatiivinen muutos olisi keikauttanut sen miinukselle. En halua enää sen enempää puuttua jo koluttuihin lukuihin, mutta haluan nostaa esille pari asiaa esimerkkinä siitä, että säästämistä voidaan saada aikaan sijoittamalla.
Tekninen ltk jo asiasta on keskustellutkin, mutta nostan esimerkiksi ns. vuotovesien päätymisen viemäreihin ja Kakolaan puhdistettavaksi. Siis sadeveden, joka rikkoutuneista kaivoista ja putkistoista päätyy jätevetenä puhdistettavaksi. Sijoittamalla infraan vuotovesien vähentämiseksi, saadaan aikaan merkittävää säästöä, luokkaa satoja tuhansia euroja vuodesta, vuotuisesta sadannasta riippuen. Ja kääntäen juustohöyläämällä tästä korjaustoiminnasta varoja, saadaan aikaan yhä kasvava lasku.
Toisena asiana nostan jälleen esiin päivähoidon, silläkin uhalla että ryhmämme taas leimataan lapsiperheiden asioiden puolesta puhujaksi. Päivähoito on vuosia ollut heikosti kokoon kursittu kokonaisuus. Eikä siirto koulutoimen alaisuuteen näytä tilannetta parantaneen, budjetointi on pettänyt jälleen pahasti. Tiedän, että taas on suunnitteilla uusia "lopullisia" ratkaisuja, mutta kysyn silti ääneen kuinka paljon pienempi tuo puolen miljoonan ylitys olisi ollut pienellä sijoituksella tulevaisuuteen aiemmin, laajentamalla Paimio-lisä kolmevuotiaisiin kaksi-kolme vuotta sitten. Tämähän ei ole jälkiviisautta, olemme asiaa silloin useasti esittäneet.
Positiivisena tilinpäätöksessä kuntatalouden kannalta voidaan nähdä verotulojen kasvu. Kaupunkilaiset tosin odottavat kasvavien verotulojen vastineeksi jotain muuta, kuin esimerkiksi lääkäripäivystyksen siirtoa Turkuun. Sellainen kehitys, että henkilöstökulumme kasvavat ja palvelut samalla heikkenevät, ei voi jatkua. Toivonkin, että syksyn talousarviokeskusteluissa tämä valtuusto kykenee tekemään tulevaisuuteen suunnattuja päätöksiä, joilla saavutetaan pidemmän aikavälin tasapainottavaa vaikutusta talouteen, ei pelkästään laastareita haavoihin. Yksi tällainen asia on myös yritystoiminnan tukeminen, jolloin paitsi luodaan työtä, saadaan ehkäpä myös laskeneet yhteisöverot taas nousuun.
Ryhmämme yhtyy päätösesitykseen, toivottaa hyvää kesää kaikille ja kiittää kaikkia asianosaisia kuluneesta tilikaudesta, yksi suo on taas ylitetty. Valtion hallinnon päätöksiä ja uusia soita on viime aikoina ollut vaikea ennustaa, mutta epätoivoisena hetkenä kannattaa muistaa, että ihmeitä tapahtuu ja maailma muuttuu. Hoilasipa suomalainen töttörötukkajengi Leningrad Cowboyskin alussa siteeraamani laulun englannin kielistä versiota puna-armeijan kuoron kanssa Moskovassa 90-luvulla. Sitä ei kukaan olisi 70-luvulla uskonut!
Mennään kehittäen eteenpäin ja pidetään Paimion palvelut kunnossa. Toivon tätä kaikkea siitäkin huolimatta, että tiedostan myös olevan tahoja, jotka tuntuvat haluavan museoida koko kaupungin.
Aika velikultia.
-janne suominen-
Lisäksi jätimme Eevan kanssa ryhmänä seuraavan aloitteen:
Valtuustoaloite 13.6.2013
Kaupungin tulee välittömästi ja mahdollisimman nopealla aikataululla aloittaa ns. Motellin alueen sekä sen lähialueen kaavan tarkastelu ja tehdä tarvittavat muutokset, jotta alueelle voidaan jatkossa sijoittaa monimuotoista ja alueen hyvät liikenneyhteydet hyödyntävää yritystoimintaa. Samalla tulee kuitenkin turvata alueella jo oleva muu toiminta, mukaanlukien ajoharjoittelu- ja moottorirata.
Asia tulee saattaa viipymättä valmisteluun, jotta voimme turvata Paimion kilpailukyvyn erilaisten yritysten tontti tarpeisiin jatkossa.
Paimiossa 13.6.2013
Janne Suominen
Eeva Heurlin
]]>Arvoisa ja kunnioitettu Pj, hyvät valtuutetut ja lehteriyleisö,
Tämä valtuusto on pakon edessä tehnyt monia säästöpäätöksiä. Hyviä ja huonoja. Harmittavan usein säästöt on tehtävä lyhyellä tähtäimellä, vaikka ne vuosien saatossa tulisivatkin oikeasti maksamaan. Tämä valtuusto on myös priorisoinut. Lasten edun ohi ovat ajaneet monet aikuisille niin tärkeät asiat. Voisinpa mainita vaikka rakentamattoman rakennuspaikan veron, joka poistettiin. Liekö syynä olleet syvältä ojasta pilkottaneet lehmän sarvet.
Tämä valtuusto torppasi Kristillisdemokraattien ajaman Paimio-lisän laajennuksen, vaikka se olisi pitkässä juoksussa todennäköisesti myös ollut säästöä tekevä ratkaisu. Nyt sen sijaan ihmettelemme käsissä taas olevaa päivähoito-ongelmaa. Arvoisa pj, hyvät valtuutetut, olkaamme jatkossa viisaampia ja kaukonäköisempiä.
Siksi teemmekin aloitteen asiasta, joka monessa ympäristömme kunnassa ja kaupungissa jo toimii. Ns. Leikkipuistotoiminta on maksullista toimintaa, johon voi vanhemmat viedä pienet lapsensa lyhyeksi ajaksi valvotusti leikkimään. Yleensä tämä tapahtuu pääsääntöisesti ulkona. Kustannukset eivät ole mahdottoman suuret ja hyötynä saattaa taas tuoda jopa säästöjä. Säästöjä siksi, että lapsen tai lasten kanssa kotona oleva vanhempi pystyy hoitamaan hetken asioitaan tai itseään molemmilla käsillä ja näin jaksaa ja kenties haluaa pitää lapsen kotihoidossa pidempään jolloin päivähoidon tarve kunnassa laskee. Säästöjäkin suurempi asia tämä olisi nykyaikaisen kunnan kädenojennuksena sellaiselle veronmaksajalle, joka on kotonaan kaikkein kovimmilla.
Uskoisin että tarkoituksen mukainen tila keskeiseltä paikalta, löytyisi helposti, mikäli tahtoa riittää.
Aloite. Paimiossa 16.6.2011
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää, että Paimion kaupunki aloittaa kunnallisen leikkipuistotoiminnan. Asian vaatimat selvitykset ja järjestelyt tulee hoitaa siten, että toiminta voi alkaa viimeistään keväällä 2012.
Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä
]]>| Kokonaisäänestypros. | Kotimaan äänestyspros. |
| 59,6 | 59,6 |
| Osuus äänistä | Äänet yhteensä | Paikat yht. | ||||||
| % | Muutos 08 | Muutos 11 | Lkm | Muutos 08 | Muutos 11 | Lkm | Muutos | |
| Kansallinen Kokoomus | 26,0 | +2,4 | +4,3 | 1257 | +59 | +14 | 10 | +1 |
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 21,1 | -0,4 | +1,9 | 1019 | -73 | -81 | 8 | 0 |
| Perussuomalaiset | 7,5 | +6,0 | -10,4 | 362 | +289 | -665 | 2 | +2 |
| Suomen Keskusta | 25,0 | +1,0 | +4,1 | 1207 | -7 | +14 | 9 | 0 |
| Vihreä liitto | 7,7 | 0,0 | +1,1 | 374 | -21 | -7 | 2 | 0 |
| Vasemmistoliitto | 6,3 | -3,0 | -1,3 | 304 | -169 | -131 | 2 | -1 |
| Suomen Kristillisdemokraatit (KD) | 6,5 | -5,9 | +3,8 | 313 | -317 | +161 | 2 | -2 |
| Yhteensä | 4836 | |||||||
| Mitättömät äänet | 0,6 | 30 | ||||||
| Yhteensä | 4866 | |||||||
]]>