Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja
Janne Suominen

Yleistä höpinää Paimiolaisesta kunnallispolitiikasta ja elämästä Paimiossa.

PAIMIO, pikkuisen parempi?

Mottoni:

"se vähä minkä teet , tee kunnolla"

Ota yhteyttä jason.suominen@gmail.com

 

Toimii luontevimmin Firefoxilla.

Elämää Paimiossa ja Paimiolaista elämää.

POLITIIKKA KESÄLOMALLA (ONNEKSI?)

07.08.2011 - 16:49

Kesä on hiljentänyt paimiolaisen blogimaailman totaalisesti. Ainakin muutama ”vanhakantainen” poliitikko ja joku toimittajakin on ollut asiasta varmasti hyvillään. Toisaalta minusta on huono asia että kaupunki ja sen päättäjät ovat ”kiinni” pitkän ajan, jolloin arkeen palaamisen jälkeen asioilla on taas toivoton kiire ja päätöksiä tehdään ilman kunnon valmisteluja ja keskusteluja. Oma kiinnostukseni on hieman laskenut, koska olen havainnut tämän kaupungin päätöksenteon kulttuurin muuttuvan niin kovin hitaasti. Vanhoilla perusteilla tehdään huonoja päätöksiä ja nojataan edelleen hyväksi? havaittuihin malleihin, joiden ”hyvyydestä” ainut näyttö on ikiaikainen malli. Tämä tietysti tulee muuttumaan, kiitos uuden kuntaministerin. Kuinkahan moni paimiolainen kokoomuspoliitikko oikeasti uskoo paimiolaisten palvelujen paranevan, kun meistä tehdään osa Kaarinaa tai suur-Turkua?

Olen pitkin kesää fundeerannut valtakunnan politiikkaa ja jopa yrittänyt pienessä päässäni pohtia globaaliakin maailman menoa. Joten ymmärtänette, että tällä aivokapasiteetilla on parempi ollut olla hiljaa täällä blogosfäärissä. Yksi asia on askarruttanut minua eniten. Miksi kokoomusta pidetään pienyrittäjien puolueena? Olen itse ajatusmaailmaltani siinä mielessä vahvasti oikeistolainen, että vapaa yrittäminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Kunnioitan erityisesti pienyrityksiä, koska lähes poikkeuksetta niissä tehdään hurjasti työtä ja ne ovat merkittävä työllistäjä tässä valtakunnassa.  Nykyinen kokoomuspolitiikka ajaa minun mielestäni ainoastaan suuryritysten (ja osakkeen omistajien) etuja. Avain sana tässä on keskittäminen, josta olen aiemminkin kirjoittanut. Jokainen jolla on hivenkin maalaisjärkeä käytössään, ymmärtää, että keskittäminen menee lopulta liian pitkälle. Aina halutaan suurempia kokonaisuuksia. Haetaan kustannustehokkuutta. Lopulta, kun valtakunta on jaettu muutamaan suureen kaupunkiin ja toimialoja hallitsevat muutamat todella suuret toimijat, kääntyy tämä ajatusmalli kustannustehokkuutta vastaan. Syntyy monopoleja ja todennäköisesti kartelleja, koska luonnollinen kilpailu puuttuu. Silloin maata hallitsee talouden kommunismi, jonka johdossa ei ole vanhojen äijien johtama politbyro, vaan vanhojen äijien johtamat suuryritykset. Olen aiemminkin väittänyt kokoomuksen olevan Suomen kommunistisin puolue, enkä näe edelleenkään syytä olla toista mieltä. Tällaisesta keskittymisestä seuraa luonnollisesti ja väistämättä hintojen nousu. Tämä on realismia jo tämän päivän Paimiossa, paikalliset pienyritykset eivät pysty osallistumaan kaupungin hanke tai hankinta tarjouksiin, koska aina kilpailutetaan suuria kokonaisuuksia tai määriä. Lopputulema pienempiin osiin pilkotuilla tarjouspyynnöillä voisi olla parempi ja ainakin pidettäisiin yllä aitoa kilpailua.

Kokoomuksen ajatusmalli kunnan johtamisesta vertautuu helposti yrityksiin. Paikallisella tasolla mm. Jarkko Kallio on joskus blogissaan tätä esittänyt. Omasta mielestäni se ei sellaisenaan voi toimia. Näin siksi että yritysmaailmassa kaikki perustuu tietyn kasvun tavoitteeseen sekä voiton maksimointiin. Kaupungin ensisijainen tavoite tulisi olla kuntalaisten palvelut, jotka on turvattava kulloisenkin tilanteen mukaan. Hallittu kasvu olisi tietysti hyvä, mutta maan väestö kasvaa sen verran hitaasti, ettei loputtomaan väestön kasvuun kannata nojata. Paimiossahan ongelmia on aiheuttanut liian nopea väestön kasvu viime vuosina, mutta se on poikkeus tilanne, jota hyvällä kaavoituksella voi hallita. Eroa tulee myös siinä, että yritysten ”saneeratessa”  väkeä vähennetään ainakin rinnakkaisista toiminnoista. Kunnat kun liittyvät, kaikki väki pysyy palkkalistoilla. Koska palkat ovat erittäin suuri kunnan kuluerä, niin säästöt ovat lähinnä teoreettisia.

Harvalle muullekaan puolueelle minulta täyttä ymmärrystä riittää. Hattua nostan Soinin porukalle siitä, että linja ja pokka on pitänyt. Ilman sitä yhtä sahuria, voisi luonnehtia onnistuneeksi kesäksi Persuille. Soinin puheista on alkanut näkyä totuuksia €uron ympärillä, ja voi vain arvailla mikä on miehen kannatus, mikäli jokin hyperinflaatio iskee globaaliin talouteen lähivuosina. Leipäostosten €uroihin tarvitaan sen jälkeen kottikärry, kuin Saksassa aikoinaan. Ja Soinin äänivyörylle samoin. Maailman velan määrä on kohta sellainen, että jotain tulee tapahtumaan.

Keskustassa ei mikään muutu. Tulee vaalitappio tai voitto. Takinkääntöpolitiikka jatkuu, eikä siihen edes Väyrystä tarvita. Nyt olisi kyllä Keskustan ja hallituksen tehtävä yhteistyötä sokeripolitiikassa. Missään tapauksessa Säkylän sokeritehdasta ei saa sulkea. Salon tehtaan sulkeminen vaikutti jo maamme sokerin saatavuuteen, Säkylän tehtaan alasajo olisi kardinaalinen munaus. Sokeri on peruselintarvike, jonka tuotannon takaaminen on kyllä valtionjohdon tehtävä. Kriisiaikana (sota, talousromahdus, luonnonkatastroofi, terrori yms) olemme niin pitkien rahtimatkojen päässä, että voimme olla varmoja jäävämme ilman sokeria, mikäli sitä emme itse tuota. Tuskin tämä nykyinen pullamössö sukupolvi haluaa palata korvikekahvin ja –sokerin aikaan laittamaan leipäänsä ”puolet petäjäistä”.

Demareista sen verran, että äkkiä tulee ikävä tekstari-Ikeä, kun Tuomioja suhaa maailmalla julistamassa omaa sanomaansa. Sanomaa, jota ei omakaan puolue yleensä tunnista. Toisaalta, tuskin hän mitään vahinkoa saa aikaiseksi, ei kai häntä maailmalla voi kukaan vakavasti ottaa?

Pienpuolueet suhaavat omilla asioillaan kuka missäkin. Olen lähettänyt itsekin terveisiä KD:n ylemmille tahoille toiveena, että alettaisiin oikeasti ajamaan kannattajille tärkeitä asioita, eikä profiloiduttaisi niinkään vastustamaan kannattajille ei tärkeitä asioita. Kärjistetty esimerkki: ajetaan kouluihin lisää uskonnonopetusta sen sijaan että vastustetaan sen vähentämistä. Mielenkiinnolla odotan kuka vie seuraavan Jytkyn? Veikkaan että puolue, joka oikeasti ajaa myös yrittäjien asiaa.

Paikalliseen politiikkaan voisi palata vielä sitä taustaa vasten, että uuden kuntaministerin aktiivisuudella muutumme kenties jo tällä hallituskaudella Kaarinan perä-lähiöksi. Joten käyttäkäämme viisaasti jäljellä oleva itsemääräämisoikeutemme tulevien vuosien turvaksi. Yksi tätä taustaa vasten taas järjelliseksi ja mielestäni ehdottomasti puheeksi otettava asia on monitoimihallin saaminen Paimioon. On varmaa, ettei Kaarina vetoinen valtuusto sitä tulevaisuudessa tänne rakenna. Paimiossa on lähivuosilta huonoja kokemuksia liikuntarakentamisesta, mutta siviilirohkeana ihmisenä haluan nostaa pöydälle monitoimihallin. Täytyy ajatella positiivisesti, mikäli menee mönkään, niin tulevaisuudessa maksajia on enemmän ;)

Koska tänne asti lukee ainoastaan Taukka, heitän pari veikkausta lisää. Paimio lakkaa kaupunkina olemasta, maailma kokee rajun inflaation ja Persujen kannatus nousee yli 50%:n. Kaikki tämä alle kymmenessä vuodessa.

-janne suominen-

ps. kuvassa juhannuksen auringonlasku härkälintuineen Saimaalta

Jarkko kirjoitti 08.08.2011 - 11:39
Olet ehtinyt kesällä näköjään fundeeraamaan vähän laajemmaltikin elämänmenoa. Tekstistä päätellen kuitenkin aina parempi Saimaan rannoilla kuin Rukan hangilla :)

En osaa itse yhdistää suuruuden ekonomiaa ja Kokoomusta toisiinsa. Voi olla että en ole tehnyt kotiläksyjäni ja jotain on jäänyt huomaamatta, mutta siitä saan varmasti valistusta jos asia näin olisi.
Tehottomuutta ja byrokratiaa vastustan mielelläni. On totta että olen useampaan otteeseen haikaillut yritysmäisemmän toiminnan suuntaan myös julkisella sektorilla. En kuitenkaan voitontavoittelun tai suuruuden ihannoinin nimessä vaan paremman tuottavuuden ja tehokkuuden nimissä. Ja kyllä kunnankin pitäisi omalla toiminnallaan pystyä tuottaa voittoa. Sitä kutsutaan ylijäämäksi nykyisten miljoonien kattamattomien alijäämien sijaan. Muutama väite:

1, Ilman tavoitteita ja tulosvastuuta ei voida vaatia.
2. Ilman rakenteellisia uudistuksia kuntatalous ei pysty selviytymään tulevaisuuden haasteista (kustannusten nousu, väestön ikääntyminen, talouden painopisteen muutos)

Palvelujen tuottajan ei tarvitse olla yritys, mutta kuntasektorin pitää pystyä vastaamaan mainitsemiini haasteisiin, mikäli se aikoo selviytyä velvoitteistaan jatkossakin. Olen kanssasi samaan mieltä siitä, että mieluummin pienten palveluntarjoajien verkosto kuin hämyinen suuryritys toisella puolella pöytää. Nykyinen EU:n kilpailutuslainsäädäntö ei juuri tarjoa mahdollisuuksia yksittäisille pienyrityksille osallistua merkittäviin tarjouskilpailuihin. Kilpailutuslainsäädäntö ei vain anna paikallisille tahoille kovin suuria mahdollisuuksia poiketa toimintavoista.

Mitä tuohon kommunismiin tulee, niin kokemuksieni perusteella kunnon kommunistin kanssa on Kokoomuslaisena helppo tehdä hommia. Näkemyserot on molempien osapuolten tiedossa ja sovitut asiat yleensä pitää molemmin puolin. Ei tarvitse miettiä mitähän tuokin tästä asiasta ajattelee.

Loppukevennys: Erääs tunnettu paikallinen vasemmistolainen pyysi minulta kerran Kokoomuksen jäsenyyspapereita. Ihan vaan siltä varalta että jos sairastelut äityy oikein pahaksi niin ehtii vielä liittyä puolueeseen. Ja voi sitten kuolla onnellisena tietäen että taas on maailmassa yksi porvari vähemmän.




Janne Suominen kirjoitti 08.08.2011 - 15:45
Suuruuden ekonomia tulee kuvaan juuri siinä, kun tehokkuudeksi nähdään liian lyhyellä katsannolla mahdollisimman suuret toimijat, yksiköt jne. Näin varmasti jonkin aikaa onkin, muttei pitkään. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto oli kaikilla mittareilla valtaisa ja tehottomuudestaan kuuluisa. Itse ajattelisin mielelläni vähän kauemmas, housuun kuseminen lämmittää vain hetken...

Ehkäpä juuri siihen kilpailulainsäädäntöön pitäisikin paneutua valtiojohdonkin tasolla. Vai annetaanko tämäkin Soinin tehtäväksi?

-janne-
Jari Kårlund kirjoitti 09.08.2011 - 00:00
En ihan lähtisi vertaamaan mahdollista yhdistynyttä Kaarinaa ja Paimiota Neuvostoliittoon. Eiköhän siinä kokoluokassa vielä pieni ero olisi :-)

Nimittäin jos Kaarina ja Paimio lyövät hynttyyt yhteen, syntyy kunta, joka on asukasluvultaan Suomen 24. suurin ja pinta-alaltaan 224. suurin. Jos laitetaan vielä Sauvo samaan nippuun, niin sijaluvut ovat 24 ja 160. Ei mikään jättiläinen vieläkään. Mahtuu komeasti yhdelle aikavyöhykkeelle.

Kuntaliitoskeskusteluista, varsinkin ison ja pienen kunnan välisistä, unohtuu mielestäni aina yksi asia. Se mitä palveluja kunta todella tuottaa. Pieni kunta pystyy rimpuilemaan pitkään tuottamalla pelkästään pakolliset lakisääteiset palvelut minimitasolla ja siirtämällä vuodesta toiseen välttämättömiä investointeja. Samaan aikaan asukkaat siivestävät surutta isomman pitäjän sellaisia kulttuuri-, liikunta-, vapaa-ajan- ym palveluja, joista pikkukunnissa ei voida edes haaveilla. Riittääkö kunnnan olemmassaolon oikeutukseksi se, että se pystyy nippanappa järjestämään asukkaileen sen, mitä laki vähimmillään vaatii?

Selittäisittekö hieman lisää tuota "pieni paikallinen firma hyvä, halpa ja rehellinen, mutta iso firma aina hämyinen toimija" -ajattelua.
Janne Suominen kirjoitti 09.08.2011 - 18:42
Toivotaan ettei tarvitse verrata Neuvostoliittoon, tuskin Jussinmäki jaksaisi niin suurta kaupunkia johtaakaan;)

Isojen (ja rikkaiden) palveluja siivestetään kyllä, se on totta. Mutta suurin osa niistä ei olekaan niitä kunnan "ydinpalveluja" joita niin moni peräänkuuluttaa. Minusta kulttuuri- ja liikuntapalveluja voisi järjestää kustannusneutraalisti. Jokatapauksessa ainakin niin että ulkopaikkakuntalaiset maksaisivat niistä. Voi olla että liikunta ja kulttuuritoimintaa tulevaisuudessa pyörittävätkin jotkin muut tahot kuin kunnat. Vaikeaan asemaan jäävät tietysti erityisryhmät kuten vanhukset, mutta ehkä jokin palveluseteliajatus tulee jatkossa suuremmaksi.

En ole sitä mmieltä että pienempi yritys olisi mitenkään rehti ja reipas isoon verrattuna. Molempi pahempi. Mutta pienten elinvoimaisuus on kilpailun kannalta elinehto. Esim. jätehuollon taksat eivät ole viime vuosina laskeneet, vaikka huomattavia keskittymiä on syntynyt. Sitä faktaa ei kukaan pysty muuksi muuttamaan, että kilpailun puute hilaa hinnat ylös.

Nykyinen yksiselitteinen tarjouskilpailuttaminen rajaa pieniä pois eikä huomioi kokonaiskustannus vaikutuksia. Lyhyen paikallispolitikointi uran aikana olen itsekin nähnyt tarjouksia joissa kisa on ratkennut todella pienellä erolla. Isompi monikunnallinen toimija on vienyt "kisan" ja pieni paikallinen on jäänyt kakkoseksi. Mikäli paikallisen yrityksen välilliset tuotot (verot,ostot,työvoiman verot yms) pystyttäisiin huomioimaan olisi tilanne kääntynyt toiseksi. Olen useasti ihmetellyt miksi meidän tulee maksaa kokouspalkkioita lautakunnille tarjousten hyväksymisestä, kun laki vaatii halvimman hyväksymisen. Mikään puntarointi ei siinä enää onnistu. Kumileimasin touhua.

Lisäksi tietyn aspektin asiaan voi tehdä paikallinen tunnettavuus. Pienemmällä yrityksellä on paikallisesti "kasvot" kun taas iso voi kiistoissa mennä aina kaukaisen "pääkonttorin" taakse. En tosin ole varma onko nykyihmisen moraalikäsityksellä tällä enää merkitystä. Kunhan nyt olen pk-yritysten, perheyritysten yms kannattaja. Jonkinlainen esimerkki voisi olla ruokahuoltojen käyttämät tukkurit. Pienet paikalliset voivat tarjota valikoimiin oikeasti myös lähituotantoa yms, isot kaikkein halvinta, joka ei pääsääntöisesti ole edes kotimaista. Kotimaisen perään, myös teollisuuden työpaikkojen, huudellaan yhtenään. Silti saksalaiskauppajätti valtaa maata kiihtyvällä tahdilla. Kuka ostaisi kotimaista kun saksalaista saa monta senttiä halvemmalla? Ehkäpä ne joiden työpaikat sillä säästyisivät...

Jarille vielä: Turun alueen ongelmahan on varsinaisesti Turku, jonka veronmaksajat ovat kaikonneet parikymmentä vuotta ympäristökuntiin. Turku tarvii meitä veronmaksajiksi. Siihen ei vielä meidän liitos Kaarinan kanssa tuo korjausta. Paljasjalkaisena turkulaisena olen syntynyt ja mikäli en enää muuta, uskon myös turkulaisena näkeväni maallisen taipaleeni päättymisen. Mutta onneksi olen huono veikkaamaan.

-janne-
Jari Kårlund kirjoitti 14.08.2011 - 18:03
Turulla ja Kaarinallakin on varmaan omat ongelmansa, mutta ennustan silti ilman sen tarkempia perusteluja niille pidempää elinikää kuin Paimiolle.

Jos vertaillaan lisää ison ja pienen kunnan palvelutason välisiä eroja, niin väistämättä tulee mieleen pienen kunnan organisaation ohuus. Sekä isot että pienet kunnat joutuvat hoitamaan periaatteessa samoja asioita. Pienissä kunnissa asioita tulee vastaan harvemmin ja maksajia on vähemmän. Siksi kunnan organisaatio pidetään tai joudutaan pitämään luonnollisesti pienenä. Tästä seuraa kuitenkin se, että yhdelle virkamiehelle hoidettavaksi kasaantuvien asioiden kirjo on suuri. Hän joutuu hoitamaan juttuja joihin hänellä ei ehkä ole riittävästi koulutusta, pätevyyttä, mielenkiintoa tai aikaa. Lopullisen päätöksen tekee tietysti usein täysistä amatööreistä koostuva valtuusto, hallitus tai lautakunta. Onko tämä kuntalaisten edun mukaista? Hyvänä esimerkkinä tästä toimii itselleni tärkeä ympäristötoimi. Mitä pienempi kunta, sen todennäköisemmin ympäristöasioiden hoito ja seuranta on hunningolla. Vika ei ole virkamiehissä, vaan siinä että heitä on liian vähän.

Kustannusneutraali kirjasto, urheilukenttä tai luontopolku on kyllä aika kova hinta kunnan itsenäisyydestä.
Saska Tuomasjukka kirjoitti 15.08.2011 - 09:20
Hyvä Jari! Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että pienessä kunnassa ei osaaminen riitä. Ei virkamiehillä, ei luottamushenkilöillä. (Jälkimmäinen sana kuulostaa muutes jo aika tutulta, mutta oletteko koskaan kuulleet puhuttavan virkahenkilöistä?)

Toisaalta isolla kunnalla on oikeasti omat ongelmansa. Näistä suurin on se, että kaukana keskustasta olevien asukkaiden ääni ei kuulu. Erityisesti ongelma korostuu useamman keskuksen kunnissa, joita kuntaliitokset tuottavat. Kuntaliitoskunnissa on toki demokratiaa, mutta ei juuri solidaarisuutta. Enemmistö voi äänestää palvelut lähelle ja vähemmistölle jää sopeutumisen rooli.

Kannattaa huomata, että sama solidaarisuuden puute on myös pienemmissä kunnissa. Palveluiden katomainen kyliltä on samanlaista enemmistön kustannusperusteista demokratiaa. Se, että se tapahtuu pienemmässä kunnassa ei tee siitä kuitenkaan sen hyväksyttävämpää. Kun periaatteeksi on otettu kustannustehokkuus, on hyvin vaikea sanoa, miksi sitä saa soveltaa palveluiden keskittämiseen yhden kunnan sisällä, mutta ei kuntaliittymän sisällä.

Yksi harvoista perusteista ovat välimatkat. Mikään palvelu ei saa olla kohtuuttoman kaukana. Kysymys kuuluu, onko matka Paimiosta Kaarinaan tai Turkuun kohtuuton? Kun useimmat käyvät töissä Paimion ulkopuolella ja ostoksilla naapurikuntien kauppakeskuksissa...

Kun valtio kiristää rahahanoja tulevat liitokset vääjäämättä esille. Jotta tulokset olisivat kaikkien edun mukaisia, pitää nopeasti luoda lainsäädäntö lähidemokratian toteuttamiseen (esim. kaupunginosa/kylävaltuustot, joilla oma budjetti).
Janne Suominen kirjoitti 15.08.2011 - 22:46
Asiaa rustaatte molemmat. Tämä on varmasti korkeatasoisin ketju blogissani. Tosin asioita voi katsoa niin monesta vinkkelistä.

Tämä välimatka kysymyshän nousee tässä kuntaliitoksien jälkeen keskeisimmäksi. Ja juuri siitä syystä en itse usko paikallisten palvelujen Paimiossa (tai Sauvossa)paranevan. En ole myöskään kenenkään kuullut niin väittävän. On myös autuaalisen totta että hyvinvoipa autoileva kansa vaeltaa suuriin ostoskeskuksiin kauemmaksikin, sen takia niitä ei kukaan ole Paimioon pystyttänytkään. Sama porukka hurauttaa myös kaupunkiin lääkäripalvelujen perässä. Kärsijöinähän tässä kuviossa tulevatkin (taas) olemaan vähäosaisemmat. Kun vaikkapa päihdetyö, perheneuvolat, erityisnuorisotyö, vanhustyö, vammaistyö tai erityisopetus järjestetään kustannusten säästämiseksi tulevaisuudessa vaikkapa Kaarinaan keskitetysti, niin osa putoaa automaattisesti pois avun piiristä. Tietysti hetkellisestihän tämä tuo säästöä, mutta oikeasti tulee maksamaan paljon. Vai oletteko valmiit jonkinnäköisiin pakkotoimiin kyseisten palvelujen tarvijoiden saamiseksi asumaan sellasille alueille, että palvelut olisi helppo järjestää? Vai lisätäänkö kunnan kuljetuspalveluita?

Olen myös lievästi eri mieltä liitoskuntien demokratiasta. Minusta lähihistorian surkuhupaisin esimerkki ns. demokratiasta on Länsi-Turunmaa/Parainen nimi farssi. Muistutti minusta lähinnä Isä Aurinkoisen tai vanhan kunnon Neuvostoliiton vaaleja tuo "kansanäänestys" kaupungin nimestä. Mites jos yhdistyneessä Sauvo-Paimio-Kaarinassakin äänestetään vaikkapa siitä kumpi säästösyistä suljetaan, Paimion vai Kaarinan terveyskeskus? Kait se olisi ihan demokraattinen äänestys. Vähän kuin presidentin vaaleissa saisi äänestää ainoastaan demarit. Saataisiin Lipponen valittua, ei tosin yhtä selvin lukemin.

Saskan ajatus lähidemokratiasta on kaunis. Mutta eikö se vähän kumoa liitosten perusteluja? Yhdistetään jotta voidaan hajauttaa?

Se että pienissä kunnissa päätöksiä tekee ja toteuttaa pieni joukko on totta. Mielestäni myös suuri ongelma, varsinkin kun monilla on myös hurjasti sidonnaisuuksia. Ilman muuta on selvää että jääviyteen liittyvät asiat eivät voi olla kaikin puolin kunnossa. Hyvä puoli on se, että lähes jokaisella on helppo mahdollisuus lähestyä päättäjiä asioiden esittämiseksi.

Jarin näkemyksen ympäristötoimesta voin itsekin allekirjoittaa. Haluaisin kovasti itsekin olla sitä Paimiossa edistämässä. Mutta keskustavetoisessa maanviljelypitäjässä se ei nopeasti tapahdu. Tuloksia voi saada aikaan ainoastaan pitkäjänteisellä työllä ja diplomatian keinoin. Asiat liippaavat niin liki monien elinkeinoa, että se on aina otettava huomioon. Pelkästään Paimionlahden IBA-alueella olisi työtä yhdelle kokonaiselle sukupolvelle.

-janne suominen-
Saska Tuomasjukka kirjoitti 16.08.2011 - 08:45
Lähidemokratialla kuorrutetaan vielä moni kuntaliitos. Se, että saadaanko se toimimaan, onkin sitten toinen juttu.

En oikein ymmärrä miksi PARAS-hankkeen yhteydessä päädyttiin nykyiseen porkkanavetoiseen kuntaliitosrumbaan. Selkeämpi ja kuntalaisille hyväksyttävämpi vaihtoehto olisi ollut aluekuntamalli. Siinä vanhat kunnat ja valtuustot säilyvät, mutta niiltä siirretään aluekunnille kaavoitus, terveydenhuolto ja 2. asteen koulutus. Entinen kunta hoitaisi sitä lähidemokratiaa: kouluja, päiväkoteja, sosiaalitoimea.

PARAS-hanke valitsi sen sijaan vapaaehtoiset kuntaliitokset, tunnetuin seurauksin: järkevät liitokset jäivät syntymättä, toteutuneissa liitoksissa keskusten valta korostui. Nyt kun hanke jatkuu, ja porkkanan sijaan tarjotaan keppiä, demokratiaongelma tulee vieläkin polttavammaksi. Myös Paimiossa.
Jarkko Kallio kirjoitti 17.08.2011 - 22:52
Pahoittelen myöhäistä osallistumistani tähän laadukkaaseen viestiketjuun. Ukkonen rikkoi nettiyhteden kahteen kertaan jostain matkan varrelta(ja tulva pihatien).Paikallinen pikkutoimija Elisa ei meinnannut saada millään vehkeitä kuntoon.

On selvää että Paimio ei nykyisellään pysty kovin montaa vuotta velvoitteistaan selviämään. Valtionosuuksien rajut leikkaukset olivat piste i:n päälle.

Minulla on melko vahva tunne tutkimustuloksista, joista ilmenee tehokkuuden kannalta optimaalisen kuntakoon olevan 30.000 asukkaan pinnassa. Riittävästi hartioita, mutta edelleen joustavaa. Paimio ja Lieto olisivat yhdessä tätä kokoluokkaa, mutta synergiaedut ja tahtotia puuttuu.

Jos Turku ei nielaise Kaarinaa ja Raisiota ennen kuin alkaa todella tapahtua, on todennäköistä että Paimiota ajetaan Kaarinan suuntaan. Jo pelkästään maantieteellisti olemme Kaarinalle samanlainen periferia kuin Saskan (anteenksi vain) nykyiset kotikulmat ovat Paimion keskustasta katsottuna.

"juoksevien palvelujen" hoitaminen varmasti hoituisi, mutta epäilen vahvasti Kaarinan haluja kehittää metsäkulmiaan.

Toinen juttu on päätöksenteko. Ne kokemukset jotka minulle ovat muodostuneet Kaarinalaisesta päätöksentekokulttuurista ovat melko lailla heikkoja.
Paimion valtuusto tai hallitus on pyhäkoulutoimintaa Kaarinalaiseen junttauskulttuuriin verrattuna. Oli kohde sitten kärpänen tai härkä, niin aina valitaan se suurin leka.

PS: henkilökohtaisesti toivoisin kyllä Lidl:in tuloa Paimioon. Päivittäistavarakaupassa ei ole kuin valtakunnallisia toimijoita, joten mukaan vain. Voisin suoralta kädeltä luvata esimerkiksi maidon hinnan laskevan kaikissa kaupoissa vähintään 5 senttiä litralta. Eli kuluttajat voittaisivat vaikkeivat "Hitlerin Siwassa" asioisikaan. Olin Lidl:in Suomeen tullessa kyseissä yrityksessä 3 vuotta myymälävastaavana (vastuulla Salon yksikkö), ja kokemukset olivat posiitivisen puolella. Ja yllättävän paljon sieltä hyllystä löytyy kotimaista.

Samaan aikaan vanha maataloustuottajien kotikauppa SOK myy Latvialaista maitoa, juustoa baltiasta...
maailma muuttuu.
taukka kirjoitti 02.09.2011 - 18:57
Vähän myöhään tulin pilaamaan tähän asti korketasoisemman keskusteluketjusi, mutta jostain syystä on nämä selaukset jääneet aika vähälle. Tämän myöhäisen mukaantulon takia menin onneton Villen blogilla kertomaan / pilaamaan tuon samaisen jäsenkirja jutun jonka Jarkko esitti osuvasti ja napakasti.

Toisteeksi siitä että luin jutun loppuun, kuten epäilit, voin lohduttaa sillä, että PerSut ei ole kymmenen vuoden päästä suurin (50%.a) puolue. Edelleen pidän kiinni veikkauksestani, että ennen ensilumia PerSut on hajallaan. Tosin nuorekkaana ja ripeänä ryhmänä Vasemmistoliitto ehti ensin.

Uskonnonopetuksen lisääminen kouluissa on asia josta meidän ei edes kannata kiistellä, sillä niin lujasti olen kiinni kuopassani, että ei edes maltillinen ja rakentava tapasi asiasta keskustella ei sitä kuoppaa mataloita tai loivenna. Uskonnonopetuksen voisi heti siirtää näiden lukemattomien uskontojen ja niiden lahkojen tehtäväksi koulun ulkopuolella. Tilalle voisi laittaa vaikka liikuntaa. Olisihan silloin monitoimi- / liikuntahallille käyttöä ja saattaisi sillä olla myös kansanterveydelle merkitystä.

Muuten olen tuosta "uskonnosta" sitä mieltä, että ei kovin suurta älynvaloa joidenkin kohdalla osoita se, että yritetään ruumiinavauksesta tuotua heniköä herättää henkiin, kuten viimepäivinä (ei viimeisenä päivänä) olemme saaneet lukea.

Ja sitten vielä kuntaliitoksien vertaaminen Neuvostoliittoon ei anna oikeaa kuvaa kuntaliitoksista. Neuvostoliiton perustuslaissa oli arikla jonka mukaan "Jokaisella neuvostotasavallalla on oikeus vapaaseen eroamiseen SNTL:sta." Tätä oikeutta ei kai kuntaliitossopimuksissa ole.

Huh, huh, tulipa pitkä juttu.

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code